Minusta sinä olet pehmeä,
siitä kohti,
jonka koitat kuoreksi muuttaa.
Siitä mistä valo pääsee iltaisin läpi,
ja suojasi vuotaa.
Ajatukseni uivat lähellesi kuin kuunvalo
kaihdinten lomitse.
Kosketukseni on mitä hellin,
vaikka valo hohkaa kylmyyttään.
Tiedän,
yksinäisyys värisyttää
ja valon haparointi on turhaa.
H
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.